Ma: a:13km, i:13km
Ti: matolla 5km 3.25/km
yht 10km
Ke: 10km
To: asfaltilla 3km
TV-kova (3.39-3.36-3.30) yht 8km
Pe: 6km
La: 5km
Su: a:4km, i.p:7km ver +
Haagin puolimaraton 1.14.36 (3.32/km) + 2km ver yht 30km
--
Yht: 95km
Joskus se päivä paistaa
risukasaankin, vaikka Hollannissa ei viikonloppuna aurinkoa näkynytkään. Kun
ulkomaille lähdetään juoksemaan niin mikä muukaan voisi mielessä olla kuin
ennätys ja jo kauan sitten olin asettanut tavoitteeksi 1.14 alituksen, eli
letkeää 3.30/km-vauhtia. Tai siltä sen pitäisi tuntua jos puolimaratonin meinaa
jaksaa vetää. Nyt tavoite tuntui yltiöoptimistiselta, sillä treeneissä en ollut
päässyt tiellä lähellekään tuollaista vauhtia. Ja olihan edellinen ennätyskin
syntynyt varmaankin parhaalla kululla ikinä, joskin kovassa tuulessa vuosi
sitten Berliinissä. Etukäteen olikin aika lailla luovuttajamieliala kun
lauantaipäivä Haagissa vesisateineen oli tosi kylmä ja sunnuntaille oli luvattu
vielä kovempaa tuulta ja lumisadetta.
Sunnuntain aamulenkillä
fiilis alkoi kuitenkin parantua kun juoksu tuntui kevyeltä ja nippanappa
plussan puolella ollut sääkin oli muuttunut kuivaksi. Iltapäivällä ennen kisaa
hölkkäiltiin hotellilta kisakeskuksen viereiseen puistoon tekemään muutaman
kilsan alkuverkka. Kisakeskuksen varsin iso teltta-alue oli rakennettu
nurmikkokentälle, joka oli sateessa mennyt mutavelliksi. Aidatun kisakeskuksen
takanurkkaan oli varattu teltta varusteiden vaihtoon ja –säilytykseen
”invited”-juoksijoille (kyllä, tämänkin tasoinen puolimaratoonari pääsi kisaan
ilmaiseksi) ja kun ei haluttu kastella tossuja mudassa jo ennen kisaa niin
yritimme mennä suoraan tuolle teltalle sitä lähimmän tien kautta. Mutta
sieltähän ei tietenkään päässyt sisään alueelle, vaan ainoa sisäänkäynti oli
juuri päinvastaisesta nurkasta. Sitten lähdettiin kiertämään aluetta väärään
suuntaan todetaksemme ettei sitä kautta pääse ympäri kun aiemmin startanneen
kympin juoksijoita oli vielä tulossa maaliin. Eikun toiseen suuntaan lähes koko
kisa-alue ympäri ja lopulta lukuisten kyselyjen jälkeen oikea teltta löytyi ja
jalatkin säilyivät kuivina. Tulipahan tehtyä ainakin riittävästi alkuveryttelyä.
Kyllä oli mukava riisua ylimääräiset vaatteet lämmitetyssä teltassa ja sieltä
sitten opas vei meidät lähtöalueelle varttia ennen starttia.
Ennen 14:30 tapahtunutta
lähtöä oli jo fiilis että kyllähän tästä voisi vielä vaikka enkka syntyä ja
hienoa oli päästä starttaamaan lähes eturivistä eliittijuoksijoiden vierestä
(eliitti lähti vasemmanpuoleisilta kaistoilta, ”subtotal” oikean puoleisilta).
Brutto- ja nettoajan erotukseksi tuli sekunti, joten sen puolesta ei annettu
liikaa tasoitusta mahdollista enkkaa ajatellen. Sen verran epävarma omasta
kunnosta kuitenkin olin että olin päättänyt lähteä ekat kilsat 3.35-vauhtia ja samalla
yrittää auttaa kollega sopivaan vauhtiin PB:tä ja kkk:ta ajatellen.
Alkumatkasta tuli valittua liian leveät ajolinjat kun ei heti tajuttu että
mutkissa saa oikaista kävelytien kautta. 3km kohdalla päätin kiihdyttää vauhdin
3.30:een kun juoksu tuntui helpolta. Reiluun kymppiin saakka vauhti olikin ihan
hyvää, mutta sitten tuli ajoittain varsin kovia vastatuulipätkiä joista
kaikkein pahimmat jouduin juoksemaan ilman peesiapua. Rannan tuntumassa oli
myös kisan ainoa ylämäki jonka noteerasin ja sekin meni tietysti yksin ja
kovaan vastatuuleen. Hitaimmat kilometrit menivät 3.40:een ja sain unohtaa
haaveet 1.14-alituksesta tai edes ennätyksestä. Välillä tuulen mukana tuli myös
lumihiutaleita, joten kylmää oli ja sormikkaista huolimatta sormet meinasivat
jäätyä tunnottomiksi. Viimeiset kilometrit juostiin sivutuuleen ja 18km
kohdalla laskin että tasan 3.30-vauhdilla pääsisin niukasti alle 1.15. Pari
vikaa kilsaa meni kuitenkin lähemmäs 3.20:tä ja maalisuoralla olikin
jättiyllätys kun huomasin ajan menevän tosi lähelle enkkaa. Tuon jos olisi
tiennyt aiemmin niin olisihan sen 5 sekkaa voinut jossain kohtaa puristaa…
Reittinä tuo on aika
lailla yhtä nopea kuin Berliinin puolikas, tosin mutkia on hieman enemmän.
Jotain sään haastavuudesta kertoo että kärkikin kulutti matkaan aikaa yli
tunnin, kun viime vuonna juostiin alle 59min.
Jo hyvin paranemassa
olleet vatsalihakset tulivat taas tosi kipeiksi. Täytyy nyt jatkaa kylmähoitoa
että saisi vamman paranemaan ennen Lontoon maratonia. Vähiin jää
maratonharjoittelun aika kun palautteluviikon ja keventelyviikkojen välissä
ehtii tekemään vain kolme kovaa viikkoa.